Pysytäänpä asiassa

Kirjoitus julkaistiin hieman lyhennettynä Hämeen Sanomissa 12.2 otsikolla ”Opintotuki ja alkoholipolitiikka eri asioita”.

***********
Oli arvattavaa, että alkoholipolitiikka herättää tunteita. Niin se on tehnyt jo pitkään. Ei siis ollut suuri yllätys, kun havaitsin Teppo Turjan mielipidekirjoituksen (HäSa 9.2.). Se mikä kieltämättä hivenen yllätti oli kirjoittajan lähestymistapa asiaan. Sen sijaan, että kirjoituksessa olisi asiallisesti argumentoitu ajatuksiani vastaan, oli kirjoitus itsessään varsin asiaton.

Ensinnäkään en näe syy-yhteyttä Kokoomusopiskelijoiden opintotukinäkökulmien ja alkoholipolitiikan välillä. Ilmeisesti kirjoittajan tarkoitus oli tarkoituksellisesti vähätellä nuoremman sukupolven edustajia, joka on sinänsä varsin mielenkiintoinen näkökulma. Vastaan kuitenkin kirjoittajan esittämiin väitteisiin ja toivon todella, ettei hän jatkossa väheksy nuorempiaan, kuten en minäkään väheksy häntä.

En näe, että alkoholin saatavuuden rajoittaminen on ratkaisu ongelmakulutuksen vähentämiseksi. Tätähän kokeiltiin ihan kieltolaillakin ja tulokset eivät olleet kovin kummoiset. Sen sijaan meidän pitää ohjata kulutusta vastuullisempaan suuntaan. Tämä tarkoittaa sitä, että ohjataan kulutusta humalahakuisuudesta ruuan tai saunan yhteydessä nautittavaan maltilliseen kulutukseen. Tästä lienee kirjoittajakin kanssani samaa mieltä? Se, että päivittäistavarakauppa kykenisi myymään tuotetta edullisemmin kuin Alko, ei merkitse sitä, että hinnan pitäisi olla eri. Tämä mahdollistaisi korkeamman veron keräämisen ja sitä kautta saataisiin lisäresursseja haitallisen käytön ehkäisemiseksi.

Opintotuen suhteen Kokoomusopiskelijat kokevat, että sen tulee tukea erityisesti määrätietoista ja ahkeraa opiskelua, eikä se rankaise ahkeraa opiskelijaa opintojen yhteydessä tehtävästä työstä.
Toivottavasti kirjoitukseni oli kanssakirjoittajalle valaiseva, ellei ollut olen valmis keskustelemaan asiasta myös kahden kesken hänen kanssaan.

Akseli Hakala
Puheenjohtaja Kokoomuksen Opiskelijaliitto Tuhatkunta ry.

7 kommenttia artikkeliin “Pysytäänpä asiassa”
  1. avatar Akseli Hakala sanoo:

    Terve Seppo,

    En nyt täysin osta tuota ajatusta. Tuosta näkökulmasta nuuskan käyttämisen luulisi olevan kovinkin vähäistä. Sitä se ei kuitenkaan ole.

    Suomalaisten lihomiseen on myös muita tekijöitä. Ensinnäkin tekemämme työ on muuttunut vähemmän fyysiseksi ja siitäkin huolimatta, että vapaa-ajan fyysinen aktiivisuus on kasvanut, liikemme keskimäärin aiempaa vähemmän. Ero tässä on kuitenkin mielenkiintoinen, sillä ne, jotka aiemminkin liikkuivat liikkuvat aiempaa enemmän ja ne, jotka eivät liikkuneet, on kehitys ollut marginaalista. Osaltaan tämä on myös perua 90-luvulla tehdystä päätöksestä vähentää liikuntatunteja peruskoulussa.

    Sakot varmasti ovat osatekijä hillitsemään kaasujalkaa, mutta enemmän hillitsee ajatus siitä, että jotain voi sattua. Pitää myös muistaa, että rajoitukset ovat ohjeita kuljettajille ja nopeus pitää sovittaa tilanteen mukaan.

  2. avatar kepponen sanoo:

    Hei Akseli ja Teppo
    Mielestäni Tepon kirjoitus oli erinomaisen oivaltava. Akseli toistaa sitä ikivanhaa mantraa, että valistuksella pystyttäisiin ihmisiä ohjaamaan parempaan suuntaan. Tupakointi ei ole vähentynyt valistuksen takia vaan sen takia että polttaminen on monin tavoin tehty hankalaksi ja kalliiksi. Suomalaiset lihovat lihomistaan, eikä kukaan voi väittää ettei tietäisi mitä terveelliseen ruokavalioon kuuluu.Torin Hallituskadun puolella on alue, jossa ei saa pysähtyä. Päivällä kun parkkipirkot ovat liikkeella, ei siinä ole yhtään autoa. Illalla siinä on jatkuvasti autoja. Autojen nopeutta ja punaisia päin ajamista hillitsevät vain sakot; ei valistus.
    Nykyajan ihminen on hedonisti, joka omasta mielestään saa itselleen tehdä mitä haluaa eikä se kuulu kellekään muulle. Tämän takia yhteiskunnassa täytyy olla tietty määrä säätelyä näiden ihmisten suojelemiseksi itse itseltään.

  3. avatar Akseli Hakala sanoo:

    Terve Teppo,

    Kuten itsekin toteat vastauksessasi, kieltolaista luovuttiin osittain siitä syystä, ettei virkavallalla riittäneet resurssit valvoa alkoholin kulutusta. Tämä vain vahvistaa näkemystä siitä, että saatavuuden rajoittaminen ei ole se autuaaksi tekevä keino.

    Ja mitä tulee erinäisten alkoholituotteiden vaihtamiseen, niin kyllä… vaihdan mielelläni myös Marskin ryypyn aika ajoin laatuolueen. Pääasiallisesti kuitenkin korvaavana juomana on kivennäisvesi.

    Voit toki kokea tämän irtopisteiden keräämiseksi, sillä ei sinänsä ole merkitystä. Se ei toki estä sanojensa parempaa asettelua, sillä nyt keskustelemme täysin aiheeseen liittymättömistä seikoista. Mielelläni jatkaisin tätä keskustelua alkoholipolitiikastamme laatuoluen äärellä.

    Niin ja Kokoomusopiskelijat on yksi liittomme kirjoitusasuista.

  4. avatar Teppo Turja sanoo:

    Jotta blogin lukijat saisivat tietää, mihin kirjoitukseeni Akseli täällä vastaa, pannaanpa se myös näkösälle:

    Opintoraha ei riitä laatuoluisiin

    Kokoomuksen opiskelijajärjestö Tuhatkunnan puheenjohtaja Akseli Hakala ilmaisi tyytyväisyytensä Pellervon taloustutkimuksen esittämään ajatukseen siirtää IV-olut päivittäistavarakauppoihin. Jos tällainen ajattelematon heitto riittää synnyttämään tyytyväisyyttä isänmaan toivoissa, hyvä niin, sillä koko muu yhteiskunta on siinä määrin tietoinen kuumeisesta tarpeesta löytää tehokkaita keinoja monitahoisten alkoholihaittojen vähentämiseksi, että moinen älynväläys ei tule ihan pian toteutumaan.

    Hakala perustelee riemuaan porvarillisen opiskelijakunnan tarpeesta saada ”laatuolutta” edullisemmin kuin Alkosta hankkimalla. Nyt jäämme vain odottamaan Tuhatkunnalta vaatimusta opintorahan nostamiseksi, koska opiskelijaparkojen on pakko snobbailunsa mahdollistaakseen noutaa näitä rahvaalle outoja oluita Virosta.
    Kokoomusopiskelijat ilmaisevat olevansa valmiit lisäämään katu- ja kotiväkivaltaa, rattijuoppouden synnyttämää uhrimäärää, ensiapuasemien ja kaiken muunkin terveydenhoidon resurssien valumista juoppoihin, krapulapäiviin menetettyä tuotantotehoa jne. vain siksi, että on ennusteltu nelosoluen kaupan tuottavan parhaimmillaan 10 euroa/asukas/vuosi verotuloja. Luulisi nimenomaan Kokoomuksen opiskelijajärjestössä olevan sen verran edes taloudellista ymmärrystä, että voisivat todeta, millainen epäsuhta vallitsee panoksen ja tuotoksen välissä. Alkoholihaittojen hoitamiseen uhraamme verotuloja monikymmenkertaisen summan. Edelleen voisi nimenomaan markkinatalouden lipunkantajien imeneen sen verran markkinointioppia, että tietäisivät, miten keskeinen merkitys saatavuudella ja toisaalta hinnalla on kuluttajan ostopäätöksiin ja siten kokonaiskulutukseen.

    Siunatuksi lopuksi haluan toivottaa Tuhatkunnan jäsenistölle sinnikkyyttä opiskeluun ja opintopoliittisten kysymysten ratkomiseen. Lotraaminen kannattaa ihan totta jättää vähemmälle.

  5. avatar Teppo Turja sanoo:

    Eri lähteiden perusteella kieltolain loppupuolella puhtaaksi muutettuna alkoholia kului Suomessa noin 1-2 liraa/hlö/vuosi. Nyt kulutus on samalla suurpiirteisyydellä 5-10-kertainen. (Arviossa on huomioitu niin kotipoltto kuin laiton ja laillinen viinan roudaus Virosta.) Kieltolakia ei suinkaan kumottu siksi, ettei siitä ollut hyötyä alkoholinkulutuksen hillitsemisessä. Kieltolaki päättyi joko siksi, ettei poliisin ja/tai oikeuslaitoksen resurssit riittäneet hoitamaan valvontaa tai siksi, että minä ja Akseli saisimme hakea aina halutessamme punkkupullon sitä myymään tarkoitetusta myymälästä. Kumpikaan meistä, Akseli tai minä, emme varmaan kelpuuta edes nelosolutta kahvin kyytipojaksi konjakin tai liköörin sijaan. Kumpikaan meistä ei liioin vaihtaisi Marskin ryyppyä edes Murphys stoutiin. Että se siitä maitokauppanelosoluen tervehdyttävästä vaikutuksesta.

    Tuosta nuorison väheksymisestä sen verran, että minulla ei ole tarvetta poliittisten pisteiden keruuseen ja sen myötä rakentuviin kosiskeleviin populistisiin lausumiin, jollaiseksi tämän nelosolut-maitokauppaan -projektin koen, joten voin ilman tällaisia rajoitteita yhtyä tai olla yhtymättä ihmisten mielipiteisiin ollenkaan iästä, sukupuolesta tai ihionväristä riippumatta ihan sen mukaan, ovatko ne minusta tyhmiä vai viisaita.

    Muuten; suomessa vain erisnimet kirjoitetaan isolla alkukirjaimella. Siksi Kokoomusopiskelijat ovat kokoomusopiskelijoita. Jollain kurssilla tämäkin ehkä opetetaan. Niitten markkinoinnin perusteita käsittelevien luentojen välillä.

  6. avatar Akseli Hakala sanoo:

    Terve Kari,

    Jos hinta on käytännössä jokseenkin sama kuin se olisi alkossa, niin en usko menekin kasvavan räjähdysmäisesti. Toki tässä voi nähdä tietynlaisen porttiteorian, mutta se taas ei myöskään huomio Viron tuontia eikä myöskään todennäköistä tapakulttuurin muutosta.

    Suomalainen alkoholipolitiikka on kovin mustavalkoista eikä se pyri ollenkaan muovaamaan juomakulttuuriamme. Kuten jo kirjoituksessani kerroin, ei rajoittaminen ole merkittävästi vaikuttanut itse kulutukseen. Ulkomailta tuodun juoman määrään kyllä.

    Hurskastelua tai ei, niin uskon siihen, että se humalahakuinen juominen on mahdollista vaihtaa elämyksellisempiin makuihin.

  7. avatar Kari Ilkkala sanoo:

    Terve Akseli,

    tällainen ”laatuneloset kauppoihin” -keskustelu on kyllä melkoista hurskastelua. Maalaamasi ”sivistynyt” kuluttajakunta (johon jokainen suomalainen kuluttaja mielestään kuuluu) valitsee juomansa tilanteen ja tarpeen, ei saatavuuden mukaan, eivätkä mallasjuomat, viinit ja väkevämmät ole keskenään korvaavia tuoteryhmiä. Ongelmakuluttajat eivät tule siirtämään kulutustaan merkittävässä määrin väkevimmistä juomista laimeampiin. Sen sijaan kaikissa kuluttajaryhmissä osa kulutuksesta siirtyy kolmosesta (joka nyt edustaa ylivoimaista valtaosaa mallasjuomien menekistä) neloseen, sitä suuremmassa määrin mitä enemmän nelonen valtaisi hyllytilaa kauppojen hyllyiltä. Hyllymetrin tuotto ohjaa päivittäistavarakauppaa ja olisi ennustettavaa, että nelosoluet söisivät kolmosilta pääosan tilasta. On turha luulla että kauppa pystyisi pitämään kattavaa valikoimaa sekä III- että IV-oluista.

    Lopputulos? Nyt kolmosta juovat siirtävät kulutustaan osin vapaaehtoisesti, osin saatavuussyistä neloseen. Absoluuttisen alkoholin kulutus kasvaa ihan varkain (vaikka kukaan ei joisi enempää litroja), ja alkoholin kansanterveyden tilastotasolla näkyvät haitat kasvavat.

css.php